epäkuluttajan sivut

Siionin laulut -kokoelma uudistettiin perusteellisesti vuonna 1976. Yli 150 laulua vuoden 1961 kirjasta sai lähteä. Uusia lauluja otettiin mukaan toistasataa. Myös vanhoja lauluja uudistettiin.

Mitä uudistuksessa oikein tehtiin? Alla muutama huomio kirjojen välisistä eroista.

Vuoden 1961 kirjassa laulettiin usein yksilöstä, mutta harvemmin suurista yksiköistä. Jos puhuttiin joukosta, sillä tavallisesti viitattiin joukkoon taivaassa. Esim laulu 129 (numerot vuoden 1976 kirjasta): “Saa kerran parvess’ armolasten yhtyä voiton virtehen.” Siis siellä, tuonpuoleisessa.

Uudistuksen jälkeen seurakunnan ja lauman tapaiset kollektiivit yleistyvät. Usein niillä viitataan joukkoon tämänpuoleisessa. 1961 kirjassa seurakunta mainitaan alle 5 % lauluista, vuonna 1976 mukaan otetuissa lähes joka viidennessä.

Laulun 129 kohta kuuluu nykyisin näin: “Saa täällä parvess’ armolaisten yhtyä voitonvirtehen.”

70-luvulla kirjoitetussa laulussa 139 sanotaan: “Seurakunta päällä maitten lepopaikka suloinen, siellä kanssa autuaitten nautin rauhaa Jeesuksen.”

Aiemmin tuontapaisin sanankääntein kuvattiin taivasta.

Laulussa 22 lapset ravittiin ennen “Vanhimman rakkaudella”, nykyisin “Siion, äitimme, ravitsee pienet lapsemme ja hoitaa uskoamme”. Sanat hoito, hoitaminen ja armohoito löivät läpi 70-luvun uudistuksessa.

Kollektiivia korostava näkökulma näyttää tulleen mukaan varsin myöhään. Lauluun 136 vuodelta 1969 lisättiin vuoden 1976 uudistuksessa kolmas säkeistö: “Niin tätä Herra kirkasta sun valtakunnassasi. Ja pidä lapsen paikalla, pienenä laumassasi.” Alun perin laulussa ei puhuttu mitään valtakunnasta tai laumasta.

Sana valtakunta esiintyy vuoden 1961 kirjassa 5 % lauluista, vuonna 1976 mukaan otetuista sana löytyy 34 %:sta.

Kodiksi sanottiin ennen taivasta: “Ei ole tämä kotimme, jossa nyt asumme” (157), “Ah, tule, rakas Jeesus, mua kotiin noutamahan” (153) ja niin edelleen, esimerkkejä on runsaasti.

Uudistuksen jälkeen uskovaisella oli toinenkin koti. Laulun 167 ajatus oli ennen se, että uskovaisella on taivaassa koti, jonne maailman myrskyt eivät ulotu. Uudistuksen jälkeen kolmas säkeistö kertoi, että “on koti myöskin päällä maan”.

Laulujen sävelmät kallistuvat vuoden 1976 uudistuksessa molliin. Vuoden 1961 kirjassa 59 % sävelmistä oli mollissa, 1976 kokoelmassa 71 %.

Joidenkin laulujen kohdalla näkökulma tekstiin muuttuu, kun sävelmä on vaihdettu. Selkeimpiä esimerkkejä on laulu 156, “Mä ikävöitsen täältä kotihin rauhaisaan”, jota ennen laulettiin polveilevan B-duurisävelmän mukana. Silmien eteen piirtyy taivas, uskovaisen koti ja määränpää. Nykyisin laulun kolmijakoinen mollimelodia alleviivaa tämänpuoleisen synkkyyttä.

Painotuksen siirtyminen yksilöstä kohti kollektiivia saattaa osittain selittyä sillä, että rauhanyhdistysten toiminta laajeni ja lämpeni sisäänpäin 70-luvulla. Painotus saattaa olla myös vastareaktiota yhteisön kokemille uhkille tai ajan yleiselle yksilöllistymiskehitykselle.

Mieltä jää kuitenkin askarruttamaan kysymys, onko myös uskonkäsitys siirtynyt yksittäisen kilvoittelijan sydämen uskosta kohti joukon uskoa. Selvää on ainakin se, että käsitteet, joilla uskontodellisuutta hahmotetaan, ovat muuttuneet.

Silmiini ei ole sattunut tieteellisiä artikkeleita Siionin laulujen uudistuksesta. Herätysliikkeen historiaa tutkivalle Siionin laulut olisi mainiota lähdemateriaalia.

Haaste muusikoille:

Järjestä vuoden 2010 aikana konsertti Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Konsertti on osa Leipää musiikista -konserttien sarjaa. Kuoro tai muu kokoonpano voi rakentaa oman konserttinsa kokonaan tai osittain leipä -teeman ympärille.

Konserttiin voi liittyä teemaan johdattava juonto tai ohjelmalehti.

Tilaisuuksissa on musiikin lisäksi puhetta, josta tulee selvitä, mistä kampanjassa on kysymys. Ulkomaanapu pyrkii olemaan mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksissa läsnä.

Konsertin voi järjestää yhteistyössä seurakuntien kanssa. Seurakunta tai esiintyjät tiedottavat Ulkomaanavulle, minä päivänä konsertti olisi ja millainen se on, sekä hoitavat mainonnan. Tilaisuuteen voi halutessaan järjestää leipää tai muuta purtavaa.

Konsertin tuotto lahjoitetaan Ulkomaanavulle ja ohjataan heikoimmassa asemassa olevien maiden ruokaturvan parantamiseen.

Ulkomaanapu ei osallistu kustannuksiin, mutta auttaa mielellään konsertin järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä. Ulkomaanapu ylläpitää nettisivuillaan ajantasaista konserttikalenteria (vielä ehtii ensimmäiseksi!).

Osallistu ja haasta muut mukaan laulamaan ja soittamaan leipää heikoimmassa asemassa oleville!

Ulkomaanavulla konserttiasioista vastaa Karita Linden-Lemmetti, p. 040 732 0104 tai 09 180 2427. Sähköposti muotoa etunimi.sukunimi ät kirkonulkomaanapu.fi

Konsertin suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä voi ottaa yhteyttä minuun.

Sanaa saapi levittää.

se olla pitää.

Naisia on kansalaisjärjestöissä, miehiä pörssiyhtiöiden hallituksissa; naiset muuttamassa maailmaa, miehet pitämässä valtarakenteita yllä.

“Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä.” (Mark 2:17)

Ehkä usko ei ole niinkään oikeassaolemista ihmisten edessä, vaan väärässäolemista Jumalan edessä?

Sä luet tän ja sulle tulee hei ärsyttävä olo

“Nousukas, liberaali, konservatiivi, kepulainen, muslimi, viherpiipertäjä, epäuskoinen, skeptikko, demari -  ‘ai se on niitä’. Leima otsaan ja lokeroon.

Kun sä luokittelet, sä yrität saada maailman käsitteellisesti haltuun.

Mut hei, sä luokittelet monesti niin hepposin perustein, sä haluat vaan antaa ihmisille etumerkin. Sä jätät ton luokittelukäsitteen kokonaan määrittelemättä. Sä nakkelet sellasia sanoja ku fundamentalisti, revisionisti tai ekouskovainen, mutta ne on hei tyhjiä sanoja, ellet sä määrittele niitä.

Mikset sä voi ottaa ihmistä sellasenaan, miks sä änkeät sen johonkin typerään lokeroon? Pelkäätsä, et sun maailmankuva murenee, jos et sä osaa luokitella ihmisiä? ‘Miten käy mustan ja valkoisen, hyvän ja pahan, vuohien ja lampaiden’, sä kysyt.

Mut hei, sä et oikeesti voi paketoida maailmaa, et ees käsitteellisesti. Etkä sä voi jakaa ihmisiä kahteen leiriin. Sun kantsii hei hyväksyy pluralismi ja harmaan sävyt ja “jättää silleen” eikä heilua sen leimasimen kans ympäriinsä.”

oi sä passiivi, sä kielestä teet nuorekkaan niin…

jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin?

Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin?

Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen. (Matt 5:46-48)

Pari merkintää takaperin puhuttiin luomusta. Se oli hyvä ja uusia näkökulmia avaava keskustelu, kiitos!

Nimimerkki “Eräs joka heräs” heitti hyvän pointin: lasten sairastelun (näennäistä) vaihtelua saattaa pitkältikin selittää se, että toiset lähtee sairaalaan, toiset ei, ja toiset ottaa kuurin, toiset ei. Tiiä’ häntä.

Luomusta vielä yksi asia, joka voi liittyä sen terveellisyyteen ja makuun:

Tehoviljelyssä kasveille lisätään tiettyjä ravinteita. Lannoitteissa on tyyliin 6-9 eri ainesosaa kuten fosforia, typpeä, kaliumia, rikkiä, booria, seleeniä jne.

Kai kasvi tarvii muitakin aineita? Mitenkä on niiden laita, väheneekö niiden pitoisuus kasvissa, kun se saa kasvua lisääviä ravintoaineita enemmän kuin maassa normaalisti olisi? Mistä tiedämme, ettei terveyteemme vaikuta jotkut niistä aineista, joita tehoviljellyssä kasvissa on vähemmän kuin luomussa? Tähän saattaa perustua muuten myös se, että luomutuotteissa on usein voimakkaampi maku.

No joo, silkkaa spekulaatiota ja mutua ompi. Joku viisaanpi kehitelköön eteenpäin.

Itkekää ja valittakaa kurjuutta, joka tulee osaksenne.

Teidän rikkautenne on lahonnut ja teidän vaatteenne ovat koin syömiä.

Teidän kultanne ja hopeanne on ruosteessa. Niiden ruoste on todistava teitä vastaan, ja se syö lihaanne kuin tuli. Te olette koonneet rikkauksia näinä lopun aikoina.

Te olette riistäneet palkan työmiehiltä, jotka ovat leikanneet teidän peltonne. Kuulkaa: se palkka huutaa, ja korjuuväen valitukset ovat tulleet Herran Sebaotin korviin.

Te olette maan päällä eläneet yltäkylläisyydessä ja mässäilyssä, te olette lihottaneet sydäntänne teurastuspäivänä.

Te olette tuominneet ja surmanneet viattoman; ei hän asetu teitä vastaan. (Jaak 5:1-6)

Johan nyt on kumma!

Muitten perheissä sairastetaan vaikka millä mitalla, miksei sitten meillä? Neljästä lapsesta yksi oli kuumeessa yhden päivän - siinäpä taisi olla viime vuoden flunssat, korvatulehdukset ja oksennustaudit. Edellisinä vuosina on ollut samanlaista.

En kehu tuolla asialla, koska en tiedä, miksi olemme säästyneet taudeilta.

Mistä sitten voisi olla kysymys? Sitä käymme nyt arvailemaan.

Terveyteen vaikuttavista valinnoista useimmin toistuva on se, mitä laitat suuhun, sanoi täti terveysmessuilla. Valinta tehdään ainakin viisi kertaa päivässä. Laulaja osuu oikeaan, kun hän sanoo, että ihminen on sitä mitä hän syö; mistäpä muustakaan elimistö ottaisi rakennusaineensa?

Onko terveydessä ensisijassa kysymys ruokavalinnoista? Jos on, niin kerron oitis, millaisin periaattein yritämme [huom!] syödä, jos niistä vaikka olisi hyötyä. Jotenkin näin:

Päivittäin marjoja ja sieniä. Mahdollisimman paljon yksinkertaisia raaka-aineita. Eineksiä harvoin. Ei limsaa, sipsejä eikä karkkia - suklaata kylläkin, mieluiten tummaa. Luomua mahdollisimman paljon (perunat, porkkanat, sipulit, hiutaleet, makaronit, osa jauhoista). Punaista lihaa ei, kotimaista luonnonkalaa joo. Sipulia kuluu paljon, valkosipulia jonkin verran. Mahdollisimman vähän valkoista sokeria ja vehnäjauhoa. Suolana käytetään ruususuolaa.

Luomu voi olla aika merkittävä tekijä tuossa kuviossa. Perustelen tätä sillä, että perunaa yms kuluu kiloissa mitattuna niin paljon. En kuitenkaan väitä tietäväni, sen tehkööt tutkijat. Lukemani perusteella ainakaan vielä ei ole saatu kunnollista tieteellistä näyttöä luomun terveellisyydelle, koska tutkimusta on niin vähän.

No niin tutkijat, nyt hommiin! Minä lähden tekemään potturuokaa. Kastikkeeseen tulee sipulia, mustatorvisieniä, valkosipulia, kermaa, suolaa ja fenkolia, slurps!

lyhyt matematiikka.

Uimahallissa kului vuoden aikana sähköä 5197 MWh ja lämpöä 1942 MWh. Kävijöitä oli vuoden aikana 227 195.

a) Montako kilowattituntia energiaa kului yhtä uimahallikävijää kohti?

b) Montako grammaa CO2-päästöjä syntyi yhtä uimahallikävijää kohti? Oletetaan, että sähkön tuotannossa syntyy CO2-päästöjä 300 g/kWh, lämmön tuottamisessa 150 g/kWh.

c) Montako kilometriä on ajettava autolla, jotta syntyy sama määrä päästöjä kuin uimahallikäynnistä? Oletetaan auton CO2-päästöiksi 140 g/km.