Ylioppilastehtävä
lyhyt matematiikka.
Uimahallissa kului vuoden aikana sähköä 5197 MWh ja lämpöä 1942 MWh. Kävijöitä oli vuoden aikana 227 195.
a) Montako kilowattituntia energiaa kului yhtä uimahallikävijää kohti?
b) Montako grammaa CO2-päästöjä syntyi yhtä uimahallikävijää kohti? Oletetaan, että sähkön tuotannossa syntyy CO2-päästöjä 300 g/kWh, lämmön tuottamisessa 150 g/kWh.
c) Montako kilometriä on ajettava autolla, jotta syntyy sama määrä päästöjä kuin uimahallikäynnistä? Oletetaan auton CO2-päästöiksi 140 g/km.
Joulukuu 29th, 2009 at 12.17
Mikäs uimahalli noin järjettömästi sähköä kuluttaa; siis saman verran kuin 1000 ei-sähkölämmitettyä omakotitaloa? Periaatteessa sähköä ei tarvitsisi kuin valaistukseen ja kiukaisiin, muu voitaisiin hoitaa todellista tarvetta varten tuotetun sähkön ylijäämälämmöllä.
Olet kyllä herättämässä keskustelua oikeasta aiheesta. Suomessa jaksetaan kauhistella Dubain aavikolle rakennettua laskettelukeskusta, mutta arktiselle tundralle rakennettu trooppinen kylpylä kuuluu puolestaan itsestäänselvyytenä jokamiehenoikeuksiin.
Joulukuu 29th, 2009 at 13.20
Ulkopuolinen tarkkailija, luvut on paikallisesta hallista, Vesikosta, jonka iso allas ei ole edes ihan kauhean iso. Sain luvut eräältä kaupungin virkamieheltä, kun kiltisti kysyin
Heräsin asiaan, kun Hesarissa kerrottiin Poriin rakennettavasta eko-uima-hallista, jonka katto ja seinät peitetään aurinkopaneeleilla ja -kerääjillä. Faktalootassa sanottiin, että halli “pihtaa energiaa”. Kun jutun luki kunnolla, huomasi, että auringosta saadaan 3-5 % hallin käyttämästä energiasta. Poriin tulee 50-metrinen allas.
Tämä on suurta hulluutta, vaikka pidämme sitä aivan normaalina.
Joulukuu 30th, 2009 at 14.27
Topi, mikä on hulluutta? Energian tuhlaaminen on sitä, mutta onko esim. uimahallien rakentaminen ja pito sitä? Minä en uimahalleja tarvitse, kun en vesiurheilua harrasta. Moni muu lienee sitä mieltä, että uimahallit eivät ole energian tuhlausta. Pitäisikö uida avannossa vai olisiko parempi matkustaa etelään? On ylipäätään niin miljoonanlaista näkemystä, että vaikea on päästä sopuun mistään päästövähennyksistä tai energiatehokkuudesta.
Se on ainakin hulluutta, että uimahallia, jonka sähköstä 3 % ja lämmöstä 5 % tuotetaan uusiutuvalla aurinkoenergialla, kutsutaan eko-uimahalliksi. Prosentit pitäisi olla vähintään 50, jotta eko voitaisiin tässä yhteydessä edes mainita.
Yleisesti olen sitä mieltä, että energian käyttöä voidaan tehostaa rutkasti ja päästöjä vähentää, jos vain halutaan. Se tosin maksaa. Helposti käy niin kuin Kööpenhaminassa: pitkään on jo tiedetty, että päästöjä pitää vähentää, mutta ratkaisevalla hetkellä vedetään niin paljon kotiinpäin, että sopimusta ei saada. Hienoja julkilausumia annetaan, 2050 mennessä päästöjä pitäisi vähentää sen ja sen verran, mutta kun pitäisi oikeasti sitoutua siihen, käy niin kuin Kööpenhaminassa.
Ulkopuolinen tarkkailija, eikö varsinkin isoimpien kaupunkien uimahalleissa käytetä kaukolämpöä lämmitykseen? Kaukolämpöhän on juuri sitä sähköntuotannon ”jätettä” (tai sähkö kaukolämmön jätettä, kuinka vain). Vai käytetäänkö sähköä lämmitykseen? En tiedä niin tarkasti. Siellä missä kaukolämpöä ei ole käytettävissä voitaisiin investoida maalämpöön. Se ainakin pienentäisi lämmitykseen käytettävän sähkön kulutusta.
Nyt kun uimahalleista puhutaan, ottaisin esiin vielä ”hukkalämmön” hyödyntämisen. Käytetäänköhän esim. uimahallien saunoista vapautuvaa lämpöä yleensä hyödyksi millään tavalla? Tehokkaimmin tuo lämpö voitaisiin hyödyntää ilmalämpöpumpuilla. Ainakin tuossa Porin tapauksessa poistoilman ja suihkuveden lämpö on tarkoitus ottaa talteen, mutta ei mainita miten se tehdään.
Joulukuu 30th, 2009 at 16.01
Juha, heitit vilosohvisen kysymyksen, ‘mikä on hulluutta’.
Hulluuteen liittyy ainakin sellainen piirre, että se poikkeaa normista. Normikäyttäytymistä ei yleensä pidetä hulluutena (ei meillä eikä natsi-Saksassakaan), eikä se näytä paljonkaan riippuvan siitä, mihin normikäyttäytyminen perustuu tai mihin se johtaa.
Itse pidän järjettömänä resurssien haaskauksena ja sulana hulluutena sitä, että yksi uimahallikäynti vie yli 30 kWh energiaa, ja yksi kasvihuonetomaattikilo 23 kWh, ja sitä, että auton energiasta 99 % kuluu muuhun kuin siihen, että sillä siirretään ihmistä paikasta toiseen. Joku on toista mieltä; argumentit vakuuttavat tai sitten eivät.
Juha, Porin uimahallijutussa ei tarkkaanottaen sanottu sanaa ‘vihreä’ tai ‘eko’ (vaikka minä käytinkin), siinä sanottiin, että “aurinkohalli pihtaa energiaa”. Miten niin pihtaa, vois kysyä.
Jokatapauksessa. Itse vähennän uimahallikäyntejä entisestään, jottei tänne tarvi rakentaa uutta entistä isompaa ja energiapihimpää aurinkohallia.
Joulukuu 30th, 2009 at 16.37
Kyllä tuo hulluuden puolelle menee vahvasti. Keskimääräinen energiankulutus (siis kesät-talvet) on noin 815 kW jatkuvaa tehoa yötäpäivää.
Halpa, normin mukainen eristys tekee eristävyyden noin 0.2 W/m^2K
Jos kylpylän koko on vaikka mellevät 2500 m2 ja korkeus 8 m, saadaan ulkovaipan pinta-alaksi 6600 m2.
30 asteen lämpötilaeron säilyttäminen vaatii siten energiaa hieman alle 40 kW. Käytännössä energiaa ei huku suuressa rakennuksessa näinkään paljoa, koska häviöt lattian kautta ovat minimaalisia näin suuressa rakennuksessa (ainoastaan reunoilta karkaa lämpöä).
Tämä kertoisi siitä, että energiaa hukkuu johonkin järjettömästi. Todennäköisesti lämpimänä vetenä viemäristä ulos, tai höyrynä ilmastointilaitteesta pihalle. Tai sitten uimala on karmea harakanpesä, tai ulkouimala. Minkään edellä mainitun ongelman ratkaisu ei ole vaikeaa eikä edes kallista.
Joulukuu 31st, 2009 at 8.31
Aivan Topi, ns. normikäyttäytyminenkin voi olla hulluutta. Riippuu miltä kantilta katsoo. Laajassa mitassa energian käyttöä ja päästöjä ei vähennetä riittävästi, jos ei ole pakko. Oikeaan suuntaan ollaan menossa. Silti näyttää siltä, että ihmiskunta tarvitsee jonkun ”pakon”. Houkutus käyttää fossiiliset polttoaineet loppuun voi olla liian suuri. Ovat ne niin helppoja polttoaineita.
Yksi keino on tehdä koko maailmaa koskeva sitova sopimus, jolloin pakon seurauksena ympäristöä säästävästä teknologiasta tulisi haluttua ja sitä myötä kukoistavaa bisnestä. Tällöin ahneus olisi ajava voima, kun energian kuluttajat eivät haluaisi maksaa sanktioita ja teknologian myyjät saisivat kasvavia voittoja. Tämä keino ei vissiin oikein toimi, kuten Kööpenhamina osoittaa.
Totuus on se, että niin kauan kun yritetään vedota ihmisten moraaliin ympäristön säästämiseksi, juuri mitään ei tapahdu. Raha on se kieli, mitä ihmiset ymmärtävät kaikkialla. Kun siihen vedotaan sopivasti, voi jotain tapahtuakin.
Jos nyt pitäisi suositella tuoreelle ylioppilaalle sopivaa alaa, ehdottaisin rakennustekniikkaa. Rakennusten energiatehokkuus on tätä päivää ja varsinkin tulevaisuuden ala. Itse tekisin tämä valinnan, jos olisin nyt valitsemassa opiskelupaikkaa.
Paljon on tehostamisen varaa energiankulutuksessa. Mitenkähän saisi ihmiset ymmärtämään, että energiatehokkuuteen investointi, paitsi säästää ympäristöä, se myös tuo selvää rahaa. Sähkön hinnalla ei ole pitkällä aikavälillä mitään muuta mahdollisuutta kuin nousta. Siksi tuo investointi tulisi aina vaan kannattavammaksi. Ei silti, kyllähän näitä jo tehdään, mutta paljon enemmän olisi tehtävissä.
Joulukuu 31st, 2009 at 11.23
Ajattelin kesäisen e-keskustelun jälkeen lopettaa tänne kommentoimisen. Sen rinnalla nämä aiheet tuntuvat kuitenkin sen verran kevyiltä, että ehkäpä keskustella voi.
Hyvä, että otit esille uimahallien kulutuksen. Varmaan myös jäähallin ja miksei konserttitalonkin kulutus on aika korkea. Ylipäätään on syytä pohtia asioita asteikolla välttämättömyys-ylellisyys. Jokainen arvottaa asiat omista lähtökohdistaan eri tavoin ko. asteikolle.
Itse käyn uimassa melko usein. Harrastan paljon muutakin liikuntaa eikä terveyteni aseta rajoitteita siihen. Monille uiminen kuitenkin on juuri sitä liikuntaa, jota pystyy tekemään. Esim. selkävaivoista kärsivät ihmiset tai raskaana olevat naiset eivät useinkaan voi lenkkeillä tai hiihtää, mutta uiminen onnistuu mainiosti. Liikunnalla taas on selkeä yhteys sekä ihmisen fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin kanssa. Pahoinvoiva ihminen esim. sortuu helposti päihteisiin. Kokonaisuutta arvioitaessa ekologinen jalanjälki on yksi näkökulma, sosiaali- ja terveysvaikutukset toinen.
Ympäristönäkökulma on tärkeä, mutta mielestäni uimahallien ei tulisi olla ensimmäisiä vähennettäviä kohteita. Niiden energiatehokkuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Maalämpöä hyödynnetään edelleen ihan liian vähän.
Turhaa autolla ajamista tulisi vähentää tuntuvasti, kuten itsekin tuot esille. Toinen merkittävä asia on asuntojen koot. Mihin neljän hengen perhe tarvitsee 150-200 neliötä?
Jotenkin tuntuu myös kohtuuttomalta, että monin paikoin aliravitsemuksesta kärsivässä maailmassa käytetään miljoonia viljelyhehtaareja oluen ja viinin tuotantoon. Eikö olisi fiksumpaa vaikka metsittää ko. pellot, antaa niille kasvavien puiden sitoa itseensä hiilidioksidia ja siten torjua ilmastonmuutosta?
Nämä menivät osin aiheen sivuun. Ne liittyvät aiheeseen siten, että koska puolustelin uimahalleja, halusin kuitenkin samalla osoittaa kohteita, joilla energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä voitaisiin vähentää.
Joulukuu 31st, 2009 at 13.35
Elias, ilman muuta ylioppilastehtävän näkökulma on vain yksi vinkkeli uimahalliin. Tästä oli puhetta koiran kohdalla pari merkintää sitten. Toki on myös muita (ehkä tärkeämpiäkin) näkökulmia, kuten tuot esille.
Jäähalli voiskin muuten olla seuraava kohde. Hauska olis saada vertailuluvut myös jostain hiihtoputkesta ja konserttitalosta ja vaikka kirjastosta. Pääsis vähän käsiksi siihen, millaisia ilmastovaikutuksia eri harrastuksilla on.
Joulukuu 31st, 2009 at 17.02
Katuvalaistuksen sähkönkulutus voisi olla yksi kohde. Monessa paikkaa kun katuvalaistus tuppaa olemaan päällä myös silloin kuin valoa vähiten tarvitsee. Nähtävästi ihminen ei osaa sammuttaa katuvaloja tai ole vielä keksinyt miten ne saisi ajallaan sammumaan koko alueella missä auringonvalo on vallitsevana.
Ja aiheen ohi: katuvalaistuksesta syntyy myös valosaastetta. Ei siinä saasteen läpi pieni ihminen pääse mittakaavaansa tarkistamaan tähtien rinnalla. http://www.seula.net/valosaaste/
Tammikuu 1st, 2010 at 13.27
Niin, onko parempi että ihmiset rakentavat uima- ja porealtaat omiin asuntoihinsa vai onko sittenkin parempi suosia yleisiä laitoksia. 30 kWh/uimahallikäynti on kyllä paljon. Toisaalta 8 kW:n kiukaallakin pääsee aika nopeasti koviin lukuihin, kaksi kertaa viikossa kun sen lämmittää ja hyvin saunoo niin alkaa olla 30 kWh kasassa. Ja tuo liikuntaurheilu jää kokonaan pois.
Tammikuu 1st, 2010 at 15.10
Vaatimattomana ajatuksenani toisin tähän ilmastonmuutoskeskusteluun näkökulman, jota en muista koskaan nähneeni missään, ainakaan kovin ongelmallisena kysymyksenä.
Paljon on keskusteltu ja väännetty siitä, miten kuluttajia pitäisi ympäristöverottaa. Esimerkkinä autoilun verotus. Vähäpäästöistä autoa verotetaan kevyemmin. Tai vaikkapa veroedut tai tuet, kun talon lämmitys muutetaan vähäpäästöisemmäksi.
Poistaako nämä veroporkkanat kuitenkaan varsinaista ongelmaa, tai mikä niiden vaikutus lopulta kuitenkaan on? Johonkin se säästynyt raha kuitenkin kulutetaan. Päästöt siis siirtyvät siitä autosta vaikkapa lisääntyneisiin uimahallikäynteihin, noin esimerkkinä. Sillä rahan täytyy liikkua, muuten markkinatalous kuolee. Ja talouden on kasvettava. Aika älytöntä.
Mielestäni yksi ympäristöongelma on tuloerot. Ajatellaanpa vaikkapa kahta muuten identtistä perhettä, mutta toisen nettotulot ovat 4000 euroa kuussa, toisen 3000 euroa. Kumpikin talous tulee toimeen, mutta toisella taloudella on enemmän päästöoikeuksia koska heillä on suuremmat tulot. Tulot taas eivät riipu pääosin millään tavalla ekologisuudesta.
Mielestäni suurempituloisilla pitäisi olla suurempi vastuu ympäristöstä, kuin pienempituloisilla. Voitaisiin ajatella, että jotain tiettyä määrä esim. jäähallikäyntejä voitaisiin pitää ns. välttämättömänä, mutta ylimenevää osaa ylellisyytenä, josta joutuisi maksaa enemmän. Tällaisen ympäristöverottamisen toteuttaminen taitaa kuitenkin olla käytännössä mahdotonta. Joten suurempituloiset saanevat tulevaisuudessakin päästöillä enemmän, hyvällä omallatunnolla.
Tammikuu 1st, 2010 at 19.48
Siis hyvin yksinkertaistettuna. Kouluttaudu, hanki hyväpalkkainen työ ja menesty, niin sinulla on mahdollisuus kuormittaa ympäristöäsi enemmän.
On toki mahdollista kuormittaa sitä vähemmän, mutta kun kyseessä on ihminen, niin tältä istumalta en sitä olisi valmis uskomaan.
Tammikuu 1st, 2010 at 21.27
Martti on oikeassa: parilla saunanlämmityksellä pääsee uimahallikäynnin energiakulunkeihin. Toisaalta saunassa saattaa käydä useampia henkilöitä.
Markus P kirjoitti: “Mielestäni suurempituloisilla pitäisi olla suurempi vastuu ympäristöstä, kuin pienempituloisilla.” Vastuun pitäisi aina ja ilman muuta käydä käsikynkkää vallan kanssa, olkoon valta taloudellista tai millaista tahansa, mutta niinpä se ei nyt vaan näytä menevän.
Tammikuu 3rd, 2010 at 15.36
Topi: “Jäähalli voiskin muuten olla seuraava kohde. Hauska olis saada vertailuluvut myös jostain hiihtoputkesta ja konserttitalosta ja vaikka kirjastosta. Pääsis vähän käsiksi siihen, millaisia ilmastovaikutuksia eri harrastuksilla on.”
Veikkaisin jäähallin ja hiihtoputken olevan noista pahimpia energiasyöppöjä eli urheilu/liikunta lienee suuri panostuksenkohde. Toisaalta teatteri voi olla myös melkoinen kuluttaja. Ainakin Lahdessa on kaupunginteatterissa massiiviset valaistukset ja sähköllä toimivat lavasteet. Isojen julkisten rakennusten lämmitys itsessään on tietysti myös aina suuri energiaa vievä juttu.
Kokonaisuutta arvioitaessa otan esille liikunnan/urheilun osuuden nuorten miesten syrjäytymisen ja rikollisuuden ehkäisijänä. Sen jälkeen kun matemaattisten aineiden osuutta laskettiin ja kielten osuutta nostettiin kouluissa, ilmeisesti nelisenkymmentä vuotta sitten, pojat ovat menestyneet koulussa jatkuvasti tyttöjä huonommin. Sitä ennen tilanne oli toisinpäin. Johtuuko siitä vai muista tekijöistä, mutta nimenomaan kouluttamattomat nuoret miehet ovat yhteiskuntamme ongelmallisin ryhmä. Liikunta/urheilu on estänyt monia ajautumasta lain väärälle puolelle. Yhteiskuntaamme ei saa syntyä tilannetta, jossa nuorilla miehillä olisi vaikeaa alkaa purkaa testosteronejaan liikuntaan. Johonkin he ne joka tapauksessa purkavat.
Tammikuu 4th, 2010 at 16.13
Surffailin hieman netissä ja niiden mukaan jäähallit kuluttavat eniten sähköä, mutta kulutus/m3 on suurin päiväkodeissa. Niissä on mitattu jopa luokkaa 150 kWh/m3 lukemia, kun hyvin tehdyssä okt:ssa pääsee tasolle 20-30 kWh/m3.
Teknistä syytä tähän on vaikea keksiä. Syy taitaa yksinkertaisesti olla se, ettei energiansäästö kiinnosta, jos ei joudu itse maksamaan laskua.
Tammikuu 10th, 2010 at 17.42
Uusimmassa HS:n kuukausiliitteessä oli juttu: Onko sisähiihto syntiä? Jutussa oli verrattu hiihtoputken ja uimahallin eroja energian kulutuksessa jne. Hiihtoputki 10-12,5kWh vs. uimahalli 13kWh per. käyttäjä. Hiihtoputki 1000MWh vs. Uimahalli 9250MWh per. vuosi.
Hiihtäähän voi pihalla ja järvessä uida.
PS. uusiutuneen Kuukausiliitteen voi lukea tällä kertaa veloituksetta http://www.hs.fi
Tammikuu 10th, 2010 at 18.51
http://www4.hs.fi/digilehti/kl/2010/01/09/
sivulla 16
Tammikuu 10th, 2010 at 19.33
Kiitos linkistä, Sivusta seuraaja! Tuo Mäkelänrinne näyttää vievän paljon vähemmän energiaa kävijää kohti kuin joensuulainen halli.
Tammikuu 22nd, 2010 at 14.29
Tuohon jatkotutkimuslistaan vois hyvin ottaa myös jonkun rauhanyhdistyksen toimitalon. Suhteessa muutaman tunnin viikottaiseen käyttöön rakennuksen elinaikanen ympäristökuormitus on todella käsittämättömän suuri. Varsinkin kun otetaan huomioon että samat seurat ja päiväkerhot voisi pitää “ilmaiseksi” seurakunnan tiloissa, joita kyllä on lähes yhtä surkealla käyttöasteella lämminnä ja saatavilla yli kaiken tarpeen…
Uimahalli sinänsä, vaikka onkin ympäristönäkökulmasta surkea tapaus, on mielestäni yksi tasa-arvoisimpia verovaroin tuotettuja palveluja. Sitä voivat (halutessaan) hyödyntää kaikki vauvasta vaariin ja samalla pitäessään huolta fyysisestä kunnostaan ihmiset voivat muutenkin paremmin.