Luomusta vielä
Pari merkintää takaperin puhuttiin luomusta. Se oli hyvä ja uusia näkökulmia avaava keskustelu, kiitos!
Nimimerkki “Eräs joka heräs” heitti hyvän pointin: lasten sairastelun (näennäistä) vaihtelua saattaa pitkältikin selittää se, että toiset lähtee sairaalaan, toiset ei, ja toiset ottaa kuurin, toiset ei. Tiiä’ häntä.
Luomusta vielä yksi asia, joka voi liittyä sen terveellisyyteen ja makuun:
Tehoviljelyssä kasveille lisätään tiettyjä ravinteita. Lannoitteissa on tyyliin 6-9 eri ainesosaa kuten fosforia, typpeä, kaliumia, rikkiä, booria, seleeniä jne.
Kai kasvi tarvii muitakin aineita? Mitenkä on niiden laita, väheneekö niiden pitoisuus kasvissa, kun se saa kasvua lisääviä ravintoaineita enemmän kuin maassa normaalisti olisi? Mistä tiedämme, ettei terveyteemme vaikuta jotkut niistä aineista, joita tehoviljellyssä kasvissa on vähemmän kuin luomussa? Tähän saattaa perustua muuten myös se, että luomutuotteissa on usein voimakkaampi maku.
No joo, silkkaa spekulaatiota ja mutua ompi. Joku viisaanpi kehitelköön eteenpäin.
Tammikuu 11th, 2010 at 17.30
Tuohon erään heränneen kommenttiin tarina.
Päiväkodin täti soittaa ja sanoo “nyt tämä teidän kullannuppu pitäisi hakea täältä hoidosta pois ja takaisin saa tulla kun on silmätipat tähän silmätulehdukseen”. Perään vielä tueksi tarinaa siitä, että hän kyllä silmätulehduksen huomaa, kun sellainen vastaan tulee. Onhan hän vuosia ollut päiväkodissa töissä ja monet silmätulehdukset nähnyt.
Saan hakea lapsen pois. Silmä kieltämättä oli punainen ja siinä oli rähmää. Päätetään rakkaan puolison kanssa, että ei viedä lääkäriin vaan annetaan olla kotona päivän pari, katsotaan miksikä se muuttuu. Parin päivän päästä silmä oli normaali, ei punoittanut eikä rähminyt.
Ymmärrän kyllä, että päiväkodissa silmätulehdus saattaa äityä joskus ihan ongelmaksikin asti, mutta montako turhaakin silmäkuuria on lapsille annettu vain sen takia, että lapsi saadaan taas takaisin hoitoon.
Ja työpaikalla kollegojen puheita kuulleena jotkut todella vievät herkästi lapsiaan lääkäriin.
—
Mitä tulee luomuruokaan, niin maku saattaa olla erilainen. Toisaalta nämä ovat makuasioita. Muistan erään radio-ohjelman, jossa joku alan prohvessori sai maistaa kahta eli kolmea eri tavalla kasvatettua tomaattia. Olisiko ollut suomalainen luomutomaatti, suomalainen normitomaatti ja sitten espanjalainen halpa kopio. En muista, että mikä oli eniten proffan mieleen, mutta muistan, että luomutomaatti ei ollut hänen makuunsa. Muistaakseni maku oli luomussa liian voimakas.
Jääkö luomutuotteet joillakin ihmisillä pelkäksi kokeiluksi, jos maku on liian voimakas tai erilainen kuin ns. tavallisessa?
Tammikuu 12th, 2010 at 11.05
Varmasti luomuruoalla ja etenkin marjojen ja muiden terveellisten luonnontuotteiden syömisellä on merkitystä aikuisen ja isomman lapsen sairasteluihin, mutta pienet lapset ovat oma lukunsa. Esim. toistuviin korvatulehduksiin ja hengitystieinfektioihin on lukuisia syitä, joista aika iso osa on rakenteellisia ja perinnöllisiä. Ja sairastelusta tulee iso ongelma silloin, kun siitä tulee kierre. Jokainen nyt jonkun yksittäisen flunssan voi sairastaa sitä sen kummemmin huomioimatta. Olen kuullut, että korvakierteisellä lapsella tulehduksia voi olla useita kymmeniä vuodessa, eli käytännössä koko ajan, kun kuuri ei ole päällä.
Tässä mielenkiintoinen artikkeli:
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article129601.ece
Tammikuu 13th, 2010 at 18.20
Kyllähän ravinteita löytyy vielä uusia. Yleensä ne on määritelty niin että ne vaikuttaa/ei vaikuta kasvin ulkomuotoon (kasvuun/puutos aiheuttaa epämuodostumia). Nykyisten ravinnelistojen ulkopuolelle jää todennäköisesti paljon aineita jotka vaikuttavat kasvien aineenvaihduntaan, mutta niitten puuttuminen tai olemassa olo ei välttämättä vaikuta kasvin ulkoasuun. Niitä ei sen vuoksi määritellä varsinaisiksi ravinteiksi. Ne todennäköisesti laimenee pääravinteilla kiihdytetyn kasvun myötä niin kun käy usein hivenravinteillekin.
No mitässitten. Peruna on ekologinen kasvi, syökää paljon perunaa. Ei tässä sitten muuta.
Tammikuu 14th, 2010 at 17.49
Mikko, jos vaikka kasvi saakin maasta kaikkia tarvitsemiaan ravinteita ja on ihan terve ja hyväkuntoinen, niin onko siinä silti riittävästi kaikkia niitä ravinteita mitä kasvia syövä ihminen tarvitsee? Voiko paikassa A kasvava mehevän näköinen kaali olla terveellisempi kuin paikassa B kasvava yhtä mehevän näköinen kaali? Ja voiko olla että toinen näistä maistuu ihmisen suussa paremmalta, koska evoluutio on ohjannut meidät pitämään sellaisista kaalista, joissa on enemmän ihmiselle tärkeitä ravinteita? Tällaisia olen joskus maukasta luomukaalta syödessäni miettinyt.
Tammikuu 14th, 2010 at 22.05
Topi, ja muut luomusta tietävät mites tää lihapuoli? Onko riistaliha sitten sitä tosi luomua? Sitä meillä syödään ja kun sen hoksasin, niin sainhan minäkin aihetta henkselien paukutteluun! LUOMULIHAA suoraan mettästä! Luomupottua, luomulihaa ja puolukkaa.
Miksi te pyritte (siis pyrittekö) mahdollisimman lihattomaan ruokavalioon? Liittyykö se johonkin hiilijalanjälkeen (lihantuotanto suurentaa sitä) vai onko se joku terveydellinen näkökulma asiaan?
Tammikuu 19th, 2010 at 9.28
Aaria, mulla lihansyönnin vähentämiseen on vaikuttanut eniten asian ekologinen ja eettinen puoli.
Liialla eläinproteiinin käytöllä on kyllä haittansa, se esim lisää riskiä sairastua aikuisiän diabeteksen, kerrottiin uutisissa ihan muutama päivä sitten. Ylipäänsä liika on pahasta, olipa kyse yksittäisestä ruoka-aineesta, ruoasta yleensä tai oikeastaan ihan mistä hyvänsä asiasta.
Riista on ilmastoystävällinen ratkaisu.
Tammikuu 19th, 2010 at 10.43
Topi: Ylipäänsä liika on pahasta…
Kuuntelin joku aika sitten kun ratiossa oli joku tutkija. Muistaakseni oli kemisti joka tutki eri ravintoaineiden vaikutusta ihmiseen. Hän oli juuri tuota mieltä esimerkiksi eläinrasvoista. Ei esim. eläinrasvatkaan sinänsä ole haitallisia, kun käyttö on kohtuullista. Ihmisiltä se kohtuullisuus tuppaa välillä unohtumaan ja helposti lyödään joihinkin rasvoihin leima “huono rasva, älä syö”.
Helmikuu 15th, 2010 at 0.21
En usko erityisemmin luomuun, lukuunottamatta luomumaitoa (syyn olen selvittänyt blogissani).
—
Jos fosfaattivarannot aikanaan loppuvat ja jos uusia lannotteita ei onnistuta kehittämään tilalle, on siirryttävä karjanlannan käyttöön enenevässä määrin, jolloin mennään automaattisesti lähemmäs luomua.
Maanviljelijän poikana olen monena kesänä nähnyt, miten muutama päivä rikkaruohomyrkkyjen kylvön jälkeen rikkaruohot lakastuvat ja vilja jää hyvävointisena pystyyn. Luomupellon sato on surkea verrattuna tehoviljellyn pellon satoon.
En uskaltaisi varmaksi väittää, etteikö rikkaruohomyrkyillä voi jotain vaikutusta olla ihmiseenkin, jos ne kerran lakastavat rikkaruohot. Tiedä niistä.
Todistetusti terveyttään voi edistää välttelemällä alkoholia, tupakkaa ja liikaa rasvaa, syömällä salaatteja, marjoja ja rasvaista kalaa (omega-3 ja D-vitamiini) sekä liikkumalla paljon. Luomuruuan terveyshyödyt vaikuttavat olevan enemmän uskomustasolla.