Ei terveille vaan sairaille
“Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä.” (Mark 2:17)
Ehkä usko ei ole niinkään oikeassaolemista ihmisten edessä, vaan väärässäolemista Jumalan edessä?
“Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä.” (Mark 2:17)
Ehkä usko ei ole niinkään oikeassaolemista ihmisten edessä, vaan väärässäolemista Jumalan edessä?
Tammikuu 21st, 2010 at 10.28
Juu, tästä asiata samaa mieltä. Siksipä evankeliumi on niin tärkeä juttu sen uskovalle. Se antaa voiman Kristuksen seuraamiseen opissa, elämässä ja kärsimisessä.
Tammikuu 21st, 2010 at 15.09
Nii. Voihan se tallinhaju perspiroitua siitäkin kouristuksesta, joka aiheutuu pakonomaisesta oikeassaolemisesta. Silloin helposti myös lapsekkuus ja vapaus joutuu syrjään ja rakastaminen muuttuu vaikeammaksi. Ainaki mulla on sellanen kokemus itsestäni ja muista.
Kun puhutaan Jeesuksen seuraamisesta “opissa elämässä ja kärsimisessä”, mihin siteerattu fraasi perustuu tahi kuka sen on ensin lausunut?
Maaliskuu 15th, 2010 at 19.44
Onhan Raamattu yksi konkreettinen kädenojennus Jumalalta ihmiselle, ilman sitä usko olisi varmaan hyvin hapuilevaa, ja olisimme kuin tuuliviiri, aina osoittamassa siihen suuntaan mihin tuuli puhaltaa.