VI Turhakkeilla oikeutetaan normikulutus
Taloustoimittaja/tutkija Teppo Eskelinen kirjoittaa huhtikuun Voima-lehdessä, että ympäristöystävällisen kulutustavan edistäminen esiintyy yleensä turhuuden vastustamisena. Turhuus esineellistetään ja ulkoistetaan “turhakkeisiin” kuten lehtipuhaltimeen, katumaasturiin, pullotettuun juomaveteen.
Eskelisen mukaan keskiluokassa herättää hilpeyttä ajatus siitä, että naapuri rälläisi lehtipuhaltimen kanssa.
“Kuitenkin juuri nämä samat ihmiset ovat niitä todella vaarallisia kuluttajia, normaalielämänsä aineellisesti leventänyttä keskiluokkaa. Juuri ylikuluttajat näkevät mielellään ympärillään turhakkeita, koska samalla heidän ylimitoitetut tapansa järjestää tarpeelliset asiat saavat oikeutuksen.”
Kiusallisen osuvaa.
[Oikeasti “mutku mä tarvin” on tietenkin ”mutku mä haluun”, mutta kaikki mahdolliset kielelliset kiertotiet ja defenssimekanismit on käytävä läpi, ennen kuin saavutetuista materiaalisista eduista voidaan alkaa tinkimään.]
Turhakkeiden sijaan kannattaisi etsiä normikulutuksen kohtuullistamista, mistä oli juttua (kukas sen kissan hännän…) mm. tämän päivän MT:ssa (linkin takana valitettavasti vain johdanto).
Lopuksi aihetta liippaava vastamainos.
Huhtikuu 23rd, 2010 at 14.33
MT:sta on tulossa yhä kiinnostavampi lehti. Pätkiä silloin tällöin tilailleena olen pannut merkille. Jutut lehdessä saattavat lyödä toisiaan korvalle, mikä sen informatiivisempaa. Saa kuvan mitkä ilmiöt ainakaan eivät sovi samaan tulevaisuuden visioon.
Mainos osui. Onko käymässä niin että vain harvoilla on varaa tähän rauhaan ja tilaan olla olemisessa, kontaktoimatta.
Jälleen kerran Voima-lehden vastamainos toimii.
Lehden vastamainostyöryhmälle myönnettiin juuri Suomen aikakauslehtien toimittajien liiton tämän vuoden SALLI-journalistipalkinto 8.3.2010.
Myös esimerkiksi seuraavat yritykset ovat saaneet imagonkohennusta Voimassa:
Pölhölän Voima (Ydinvoimalapäätöksen lobbaus)
Karju - uusi perhekoko, huku ämpäriin (Karhu-olut)
Nest Spoil - Täysin puhdasta ahneutta (Neste Oil)
Naive - Evian pullovesi
jne.
Vastamainoksia voi selata nettilehdessä:
http://fifi.voima.fi/blogit/Vastamainokset/5
Huhtikuu 23rd, 2010 at 15.09
Iloisen kuluttajan aktiivisuus aiheuttaa myös lieveilmiöitä, joita ei aina tule mietittyä:
http://www.chinahush.com/2009/10/21/amazing-pictures-pollution-in-china/
Tällä hetkellä maapallo on kuin pikkulapsi, jonka kiltit vanhemmat antavat syödä 5 kg karkkia päivässä. Lopputulos on jokaisen tiedossa, eikä karkkikaan maistu hyvältä liikaa nautittuna.
Jonkinasteinen protektionismi olisi kyllä paikallaan ainakin kiinalaisen krääsän osalta. Eräs toimiva keino voisi olla myös pakollisen takuun myöntäminen tuotteille: tämä karsisi ainakin räikeimmät tapaukset, esim joululahjat, jotka eivät toimi enää uudenvuodenpäivänä.
Huhtikuu 23rd, 2010 at 16.38
Lisää vastamainontaa täällä:
http://www.soffa.tv/planestupid/polar_bear.html#/planestupid__polar_bear.mp4
Ollaan hyvän maun rajoilla. Ei heikkohermoisille.
Huhtikuu 26th, 2010 at 8.11
Kyllä hommasta on mennyt hyvä maku jo kauan sitten…
Luultavasti kaikki vastustavat “kerskakulutusta”, joka kummasti sattuu olemaan aina se omaa pikku hiljaa kasvavaa elintasoa hiukan leveämpi. Tavanomaista suomalaista kulutustasoa pidetään sen sijaan aivan luonnollisena ja normatiivisena. Sen laskeminen merkitsisi monen mielestä sekä elämän hankaloittamista että epäsosiaalista kapinointia, ja varsinkin se olisi hirveän epäkohtelias ja arvosteleva ele muita ihmisiä kohtaan. Normaalin ja luonnollisen elintason uudelleenmääritteleminen ei taas käy, koska se ei sovi liberaaliin ajatusmalliin… Ja kaikki olisi kuitenkin turhaa, koska kiinalaisia ja intialaisia on niin paljon. Kuinkahan monta prosenttia tavaroistani on valmistettu Kiinassa?
Kiitos linkeistä.
Huhtikuu 28th, 2010 at 12.08
Kulutushyödykkeitä voisi luokitella esim. tarpeellisiin, melko tarpeellisiin, melko tarpeettomiin ja tarpeettomiin. Ongelmana on, että eri ihmisten kokemus tarpeellisista ja tarpeettomista kulutushyödykkeistä vaihtelee. Lähtökohtaisesti yksi hyvä luokitteluyritys löytyy Raamatusta: “Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä” (1. Tim. 6:8).
Huhtikuu 28th, 2010 at 12.13
Hyvä sitaatti, Elias. Tuo kertoo apostolisen ajan kohtuudesta - joka taisi olla heille elävää todellisuutta. Meidän kohtuutemme on kovasti toisenlaista, se on luonteeltaan suhteellista, ei absoluuttista, kuten Paavalilla.
Huhtikuu 30th, 2010 at 9.37
Juuri kohtuuden määritteleminen olisi olennaista. Niin kuin Epiktetos sanoo: “Mikä on kerran ylittänyt kohtuuden, sillä ei ole enää mitään rajaa.”
Merkillistä vain on, että oikeus kuluttaa rajoituksetta koetaan moraalisen arvioimisen yläpuolella olevaksi.
Huhtikuu 30th, 2010 at 10.29
Aivan totta, Esko. Yksi lähtökohta määritelmälle voisi olla, että erotellaan suhteellinen ja absoluuttinen kohtuus. Suhteellinen kohtuus on sitä, että omaa elämää verrataan toisiin (ostan vaan ooppelin). Absoluuttinen kohtuus taas olisi kytköksissä niihin asioihin, joita ilman ei voi elää.
Näiden välillä on tietenkin aivan hirvittävä kuilu. Absoluuttisesti kohtuullista elämää elää tuskin kukaan muu kuin Nordlundin Lasse…
Kesäkuu 30th, 2010 at 14.24
Millaisia käytännöllisiä keinoja on käytettävissä että voidaan turvata tulevien sukupolvien Suomi?
Voisiko lapsilisän maksutapaa muuttaa. Ei enää sijoitettaisi kaikkea lapsilisää suoraan perheille välittömään kulutukseen.
Olisiko järkeä että lapsilisä maksettaisiin perheelle esimerkiksi vain kahdesta tai kolmesta lapsesta.
Jos lapsia on useampi, heille “kuuluvat” lapsilisät sijoitettaisiin uusiutuvan energian teknologiseen tutkimukseen ja vaikkapa metsien istutukseen. Tai johonkin muuhun sellaiseen pitkän tähtäyksen kohteeseen, joka varmistaisi, että lapsilla ja heidän lapsillaan olisi aikuistuessaan tiedossa elinkelpoinen ympäristö, jossa turvallista ravintoakin riittäisi.
Motivoisiko tämä meitä kaikkia ettemme omalla kohtuuttomuudella varastaisi lapsiltamme.