Unta Via Balticalla

Kello 00.15 bussi Kaunasista kuuden tunnin matkalle kohti Varsovaa. Via Baltican tietyöt tekivät nukkumisesta kutakuinkin mahdotonta, mutta sen verran nukahdin, että ehdin nähdä unta junasta, joka kuljettaisi ihmiset tasaisesti Tallinnasta Berliiniin.

Tallinnasta ei pääse junalla oikeastaan minnekään. Riiasta pääsi vielä kymmenen vuotta sitten neljän vaihdon jälkeen Saksaan edullisesti ja hitaasti.

Hitaitakaan raideyhteyksiä Latviasta etelään ei enää ole. Ne on korvattu pitkillä busseilla, jotka on yritetty tehdä mahdollisimman mukaviksi - Eurolines muun muassa pakkosyötti matkustajan pyynnöistä huolimatta idioottimaisia amerikkalaisia musiikkivideoita koko matkan Tallinnasta Riikaan.

Junayhteyden ei tarvitsisi olla hirveän nopea. Jos juna ajaisi näin alkuun vaikka IC-vauhtia, noin 200 km/h, niin 1200 kilometrin matka Tallinnasta Varsovaan kestäisi vaihtoineen ehkä seitsemän tuntia. Siitä eteenpäin Berliiniin vähän lujempaa, reilussa kahdessa tunnissa.

Näin unta myös tunnelista, jonka kautta pääsisi Helsingistä Tallinnaan puolessa tunnissa.

Siis Helsingissä junaan kuudelta aamulla, aamiainen junassa jossain Pärnun paikkeilla. Varsovassa voisi nousta junasta ja syödä kaikessa rauhassa. Illaksi Unter der Lindenille.

Matkalta palattuani kuukkeloin hakusanalla Rail Baltica, joka kuulosti jotenkin tutulta. Wikipediassa aiheesta kerrottiin yhtä ja toista. Kustannusarvio Tallinna-Varsova -radalle on vain 3,2 miljardia euroa. En tiedä, paljonko Via Balticaan on satsattu, mutta sitä on ainakin tehty niin tolkuttoman kauan, että vähintään tuo on mahtanut mennä. Tunneli tulisi maksamaan 6-7 miljardia, joten ehkä unohdetaan se toistaiseksi.

Pro Rail Baltica -sivuilla puolestaan sanottiin, että EU:n tasolla suunnitelma on jo valmiina, vain poliittista päättäväisyyttä puuttuu. Työttömyys ja ilmasto puhuvat Rail Baltican puolesta - nyt päätöksiä, europoliitikot!

5 Responses to “Unta Via Balticalla”

  1. ulkopuolinen tarkkailija Says:

    3.2 miljardilla saisi kaikkea muutakin hiilisodanvastaista kivaa. Esimerkiksi 8 miljardia lehtikuusen taimea, jotka sadassa vuodessa sitoisivat joutilaille pakettipelloille istutettuina noin 40 000 000 000 000 kg hiiltä, mikä on noin 8 miljoonaa kiloa jokaista suomalaista kohden.

  2. Jaakko Says:

    Sanos muuta, länsikauttahan Saksaan on päässyt vaivatta junalla jo vaikka kuinka kauan. Täytyy oikein kehaista saksalaisen ICE:n perhehyttiä, jossa saavat lapset mekkaloida lasiseinien sisällä kaikessa rauhassa tarvitsematta miettiä, mitä naapurit melusta pitävät. Junamatkustamisen suurin autuus kun on ainakin minun mielestäni juuri siinä, että lapset saavat heilua vapaasti, toisin kuin autossa, lentokoneessa tai linja-autossa. Viikon ja parin tuhannen ratakilometrin jälkeenkin tuntuu, että tässähän menisi vaikka pallon ympäri. Kenties jonain päivänä…

  3. Topi Says:

    Ulkopuolinen tarkkailija, hauska laskelma! Ilman muuta parempi idea kuin rakentaa rata, mutta kerropa se poliitikoille, jotka tekevät moottoriteitä…

  4. Heimo Haitta Says:

    Juna Tallinnasta Berliiniin olisi aivan mahtava juttu. Kun on päässyt Berliiniin, on jo keskellä kaikkea. Sieltä pääsee junalla jatkamaan - uudelta hienolta asemalta - kaikkialle. Keski-Euroopan välimatkat ovat häkellyttävän lyhyitä Suomen oloihin tottuneesta. Saksassa junat ovat tehokkaita, nopeita ja aikataulussa, kaikki sujuu. Hintaviakin kyllä. Mutta upein rataverkko on mielestäni kuitenkin Sveitsissä.Bitte Schuhe reinigen!

    Olet oikeassa, EU-liikennepolitiikassa on paljon tehtävää. Eurooppaa pitäisi tarkastella liikkumisen ja ilmastopolitiikan kannalta kokonaisuutena. Ja jotenkin asiaan kuuluu sekin, että nyt Air Berlin myy lennon Helsingistä Berliiniin edullisimmillaan hintaan 29€ suunta.

  5. Topi Says:

    Jos Berliinin lennolla kuluu kerosiinia henkeä kohti vaikka 45 litraa, niin voi miettiä, paljonko jää kaikkien polttoaine-, kalusto- ja henkilöstökulujen jälkeen lennon aiheuttamien ympäristökustannusten korjaamiseen. Ei yhtään tietenkään, koska lentoyhtiön tarkoitus ei ole ottaa ympäristö huomioon, vaan tuottaa voittoa. Siinä on myös hieno logiikka, että lentoliikennettä pitää tukea (mm. verovapaa polttoaine), koska se ei muuten kannata, mutta junaliikennettä ei, koska junaliikenne on kannattamatonta :)

Leave a Reply